Yllätä ikuinen virta

Kamariooppera säveltäjä Toivo Kuulan elämästä

Tenori Kalle Virtanen Toivo Kuulana Sibeliuksen syntymäkodin musiikkihuoneessa. Kuva Pasi Vähänen.

Yllätä ikuinen virta – kamariooppera on Iittalan musiikin kesä ry:n tilausteos. Kamarioopperan musiikin on säveltänyt hämeenlinnalainen Sampsa Ertamo ja libretto on Arto Myllärisen käsialaa. Kyseessä on ensimmäinen itsenäinen, ei Toivo Kuulan omaan musiikkiin perustava, näyttämäteos säveltäjän elämästä. Teos käy läpi Toivo Kuulan elämänvaiheet, joista ei puuttunut draamaa: tämä superlahjakkuus, josta aikalaiskritiikeissä povattiin Jean Sibeliuksen manttelinperijää, kuoli 34- vuotiaana sisällissodan loppuvaiheessa Viipurissa. Yllätä ikuinen virta sai kantaesityksensä Iittalan musiikkijuhlilla kesällä 2018, ja kuullaan nyt Verkatehtaalla. Tule kokemaan ja näkemään tämä paikallisen osaamisen hedelmä huippuesityksenä Vanaja- salissa!

”Hypnoottisen tasainen jousisointi antaa teokselle vahvan selkärangan… Nyt kantaesitetty ooppera ansaitsee paljon laajemman yleisön.” Hämeen sanomat 19.6.2018

”Ooppera on perinteisen tonaalinen, aariat ja duetot kuljettavat kauniisti laulajia ja jousille kirjoitettu musiikki kantoi loppuun saakka. ” Uusi Suomi 14.6.2018

Sävellys ja musiikin johto: Sampsa Ertamo
Libretto ja ohjaus: Arto Myllärinen

Rooleissa:

Toivo Kuula -Kalle Virtanen
Alma Kuula -Riitta Muikku-Piirainen
Toivo Kuulan isä/ Sibelius -Matti Torhamo
Silja Valo -Eeva Semerdjiev

Muissa rooleissa: Reetta Hulmi, Piia-Pauliina Latvala, Helmi Puustinen, Matvei Ojansuu, Juha Salo

Odysseus-kvartetti: 1. Viulu: Linnea Hurttia, 2. viulu: Sylvia Hurttia, alttoviulu: Ivan Podyachev, sello: Johannes Teppo

Korrepetitio: Tuomas Nikkanen

Tuotanto: Iittalan musiikin kesä ry

Esityksen kesto: noin 2 tuntia väliajalla
Iittalan musiikin kesä ry:n tilaus 2018

Esitys tiistaina 12.3.2019 klo 19.00  Verkatehdas, Vanaja-sali, Hämeenlinna

Lisätiedot lipunmyynnistä liput-sivulta.

 Tapahtuman sivu facebookissa:  https://www.facebook.com/events/498497893956052/

Taiteellisen johtajan alkusanat

Toivo Kuulan elämäntarina on kuin traagisen romanttisen romaanin sivuilta; lahjakkuutta, matkoja, epäonnistunut avioliitto, suuri rakkaus, kulttuuripiirejä, varhainen kuolema ja suuret historialliset tapahtumat ympärillä.
Idea Kuula-aiheisesta oopperasta alkoi pyörimään mielessäni ja kesällä 2018 unelmasta tuli totta. Tekijät löytyivät läheltä ja oli ilo seurata kahden ihailemani taitelijan, säveltäjän ja libretistin, yhteisen innon rakastamaani aiheeseen syttyvän! Sen hedelmänä syntyi tämä upea teos.

Tuomas Nikkanen
Iittalan musiikin kesä ry

Taiteellinen johtaja

Säveltäjän mietteet

Olen ollut lapsesta asti oopperahullu.
Tarkemmin sanottuna kaksivuotiaasta lähtien, jolloin kuulin Rigoletton laulavan levyllä ”voi tutti a me contro venite!” (sana ”tutti” herätti kaksivuotiaan huomion). Oopperahulluus voimistui kuuntelemalla lisää Verdiä ja myöhemmin Savonlinnan oopperajuhlilla, jossa isäni soitti orkesterissa. Ohjelmassa oli Wagneria.

Kun Iittalan musiikin kesän taiteellinen johtaja Tuomas Nikkanen ehdotti Toivo Kuula -aiheista kamarioopperaa sävellettäväkseni, olin heti juonessa mukana. Aluksi tunsin oloni hiukan röyhkeäksi, kun oopperan aiheena oli säveltäjäkollega. Melkein kuin olisin arkkitehti, jota pyydettäisiin suunnittelemaan Alvar Aalto -museo. Mutta kun työryhmään saatiin Arto Myllärinen ohjaajaksi ja libretistiksi, produktio alkoi tuntua luontevalta ja hauskalta, varsinkin kun yhteistyö Myllärisen kanssa sujui erinomaisesti.

Kun olimme pohtineet Myllärisen kanssa Kuulan elämää ja lukeneet Juhani Koiviston kirjoittaman Toivo Kuula -elämäkerran ja kun olin itsekseni ajatellut Toivo Kuulaa ihmisenä, aloin tuntea yllättävää kollegiaalisuutta Kuulaa kohtaan muutenkin kuin vain säveltäjänä. Tunnistin itsessänikin samoja luonteenpiirteitä, joista Koivisto oli kirjoittanut, mm. monomaanista kiihkoilua tai ajoittaista säveltäjä vs. maailma -tyyppistä taisteluhenkeä.

Olen aina halunnut säveltää oopperoita. Nyt kun siihen tuli mahdollisuus, työskentely on ollut luontevaa ja nopeaa. Tapani mukaan suunnittelin ensin tarkoin muodon, harmonian, melodiat ja sointivärit, ja sitten yhdistin kaiken suunnittelemani eli loin varsinaisen musiikin. 75-minuuttisen kamarioopperan lopullinen partituuri syntyi noin kuukaudessa. Teoksen valmistuttua haaveilen vieläkin suuremmista oopperoista, sillä tunnen, että säveltämisen lahja on kuin Ferrari, jolla olen saanut ajaa vasta 50 kilometriä tunnissa.

Tätä kamarioopperan esittelytekstiä kirjoittaessa en ole vielä kuullut ääntäkään säveltämästäni kamarioopperasta, jossa ei siis ole lainkaan Toivo Kuulan säveltämää musiikkia. Odotan innolla, miten kamariooppera syntyy näin lahjakkaan työryhmän voimin. Iittalan musiikin kesä on saanut produktioon mukaan hienoja laulajia ja muusikoita, joiden kanssa toivon saavani jatkaa yhteistyötä tulevaisuudessakin.

Säveltäjä
Sampsa Ertamo

Ohjaajan saatesanat

Alma oli Toivon suuri innoittajan ja muusa, joka pysyi hänen rinnallaan aina kuolemaan saakka. Meri, tähdet ja rakkaudet olivat Toivolle polttoainetta musiikin tekemisessä. Myös Sibelius huomasi herra Kuulan lahjakkuuden ja otti hänet sävellysoppilaakseen. Intohimoisen ja mustasukkaisen, lahjakkaan ja ristiriitaisen taiteilijan matka vei muun muassa Bolognaan, Pariisiin, Berliiniin, Pietariin ja suomalaiseen kulttuurikeitaaseen Viipuriin, jossa hänen elämänsä sisällissodan loppumainingeissa traagisesti päättyi.

Kansanomaisten ja romanttisten sävelten tulkki Toivo Kuula syntyi Pohjanmaan Alavudella kahdeksanlapsiseen lestadiolaiseen perheeseen. Ensimmäiset varjot Toivon elämään kuitenkin heitti neljän sisaruksen kuolema jo lapsena. Koulutie vei Toivon Vaasaan. Siellä hän rakastui Silja Valoon, jonka kanssa avioituikin. Heidänkin lapsensa kuitenkin kuoli jo muutaman kuukauden ikäisenä, eikä Toivon rakkaus kestänyt. Helsingissä Toivo sitten rakastui opiskelutoveriinsa Alma Silventoiseen, jonka kanssa avioitui saatuaan Siljasta eron seitsemän vuoden taistelun jälkeen.

Toki Kuulan elämää voisi lähestyä useista eri suunnista. Me valitsimme tämän. Toivottavasti työmme antaa teille jotakin uutta, matkaevästä omaan elämäänne. Kiitoksia kirjailija-dramaturgi Juhani Koivistolle ja muille, jotka ovat auttaneet minua tärkeiden lähteiden ja näkökulmien löytämisessä. Matka Kuulan elämään ja musiikkiin on ollut todella läheinen ja koskettava myös itselleni.

Virta venhettä vie, mihin päättyvi tie, sitä ei tiedä ihmisistä kenkään.
Kiitollisena elämästä,

libretisti, ohjaaja
Arto Myllärinen

Tenori Kalle Virtanen on valmistunut muusikoksi Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki & -Draamainstituutista, sekä Helsingin Konservatoriosta. Hänen opettajinaan ovat toimineet mm. Ronnie Karlsson, Taina Piira, Sirkka Parviainen ja Tehi Sulonen sekä mestarikursseilla Esko Jurvelin ja Seppo Ruohonen.
Virtasen ooppera- ja operettirooleihin ovat kuuluneet mm. Sempronio (Haydn /Apteekkari), Eisensten (Strauss/ Lepakko), Siegfried (Straus / DieLustigen Nibelungen), sekä Anfinomo (Monteverdi / Odysseuksen kotiinpaluu). Tenorisolistina hän on laulanut mm. teoksissa Requiem (Mozart), Jouluoratorio (Saint-Saens) sekä Eternal light: a Requiem (Goodall). Lisäksi Virtanen on laulanut Savonlinnan oopperajuhlakuorossa kaudet 2010–2017 sekä 2016 lähtien Suomen Kansallisoopperan lisäkuorossa.

Sopraano Riitta Muikku- Piirainen on valmistunut musiikkipedagogiksi Lahden ammattikorkeakoulusta pääaineena laulu vuonna 2007 Risto Saarmanin johdolla. Hän suoritti 2012 ammatilliset erikoistumisopinnot (ent. diplomi) Oulun seudun ammatti-korkeakoulussa Airi Tokolan johdolla ja vuonna 2017 ammatillisia lisäopintoja Lahden konservatoriossa. Hän on myös osallistunut useille laulun mestarikursseille. Riitta Muikku- Piirainen on esittänyt sekä kirkkomusiikkiteoksia että  oopperaa. Liedohjelmistosta hän on esittänyt yhdessä pianisti Tuomas Nikkasen kanssa muun muassa Toivo Kuulan, Jean Sibeliuksen, Heino Kasken, Yrjö Kilpisen, Franz Lisztin, Gustaf Mahlerin, Pjotr Tsaikovskin ja Sergei Rachmaninovin lauluja. Pianisti Ramin Rezaein kanssa Riitta Muikku- Piirainen on esittänyt erityisesti persialaisia lauluja ja sävellyksiä. Vuosina 2007-2011 hän oli kiinnitettynä Helsingin filharmonisen kuoron 1. sopraanossa. Tällä hetkellä hän laulaa ja opettaa laulua oman yrityksensä kautta, Respiro Tmi Riitta Muikku. www.respiro.fi.

Mezzosopraano Eeva Semerdjiev on Sibelius-lukion kasvatti. Lukion jälkeen Eeva opiskeli laulua yksityisesti Taru Valjakalla. Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntyönlinjalta Eeva valmistui näyttelijäksi, TeM, keväällä 2007 erikoistumisalanaan musiikkiteatteri. Eeva suoritti laulun C-tutkinnon Sibelius-Akatemiassa näyttelijäntyön opintojensa lomassa vuonna 2005 erinomaisin arvosanoin, opettajinaan Lasse Riutamaa sekä Tellervo Pajamies.
Valmistumisensa jälkeen Eeva lähti jatko-opiskelemaan näyttelijäntyön tekniikoita Yhdysvaltoihin, missä hän opiskeli mm. kameranäyttelemistä, Meisner-tekniikkaa, Uta Hagenin tekniikkaa sekä improvisaatiota. Eeva oli Yhdysvalloissa osana esiintyvää naamioteatteriryhmää ”Homunculus Mask Theater” sekä näyttelijänä erilaisissa Indie-elokuvatuotannoissa. Eeva on tehnyt Yhdysvalloissa myös ääninäyttelijäntöitä.
Suomeen Eeva palasi 2016 ja on näytellyt mm. Turun Kaupunginteatterissa sekä Linnateatterissa. Tv:n ja elokuvan puolella Eeva on näytellyt mm. ”Suojelijat” -tv-sarjassa sekä ”Miehen työ” -elokuvassa. Tällä hetkellä Eeva opiskelee laulua yksityisesti Johanna Rusanen-Kartanolla ja toimii freelancenäyttelijänä, –laulajana sekä ääninäyttelijänä Helsingissä. Eevan opintoja ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK.

Baritoni Matti Torhamo on suorittanut laulun maisteritutkinnon 2017 Estonian Academy of Music and Theatressa Tallinnassa opettajanaan Taimo Toomast. Hän valmistui laulupedagogiksi vuonna 2015 Turun AMK:sta, jossa häntä opetti Kaisu Helminen. Hän on esiintynyt muun muassa Turun kaupunginteatterissa, erilaisissa oopperaproduktioissa, kuorosolistina ja lauluyhtyeissä. Torhamon rooleihin kuuluvat mm. Papageno (W.A. Mozart /Taikahuilu), Peter (E. Humperdinck /Hannu ja Kerttu) ja Pilates (J.S. Bach /Johannes-passio). Torhamo laulaa myös Savonlinnan oopperajuhlakuorossa ja Kansallisoopperan lisäkuorossa.

Odysseus-jousikvartetti on kansainvälistä mainetta saavuttanut vuonna 2009 perustettu jousikvartetti. Sen jäseninä soittavat viulistisisarukset Linnea ja Sylvia Hurttia, alttoviulisti Ivan Podyachev ja sellisti Johannes Teppo. Sibelius-Akatemian kamarimusiikkiopintojen lisäksi kvartetti on osallistunut useille mestarikursseille mm. Alban Berg -jousikvartetin jäsenten johdolla.
Odysseus-jousikvartetti on konsertoinut Suomessa Sibelius-Akatemian kamarimusiikkiviikoilla Helsingissä, Sibelius-museon konserttisarjassa Turussa sekä Turun ja Naantalin Musiikkijuhlien konserteissa. Kansainvälistä huomiota Odysseus-kvartetti on saavuttanut esiintymällä lukuisissa konserteissa Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Itävallassa, Saksassa ja Virossa. Vuonna 2017 Odysseus-jousikvartetti teki konserttikiertueen Japaniin esittäen mm. Sibeliuksen ja Juha T. Koskisen musiikkia.
Odysseus-jousikvartetti tekee säännöllisesti yhteistyötä nykysäveltäjien kanssa ja on kantaesittänyt useita teoksia. Keväällä 2015 kvartetti esiintyi Jüri Reinveren ja Sofi Oksasen tuotantoa käsittelevässä konsertissa Tallinnan taidemuseo KUMU:ssa. Odysseus-jousikvartetti on esiintynyt useasti myös japanilaista ja suomalaista nykymusiikkia esittelevässä Sibatomo-konserttisarjassa Helsingissä.
Vuonna 2010 Martin Wegeliuksen Muistosäätiö myönsi Odysseus-jousikvartetille tunnustusapurahan. Lisäksi Viljo Laitisen ja Riitta Parikka-Laitisen rahasto, Banca Monte dei Paschi di Siena sekä ISA International Sommerakademie PragWienPudapest ovat tukeneet Odysseus-jousikvartetin työskentelyä apurahoin.

Kuvagalleria